Lihavuuslääkkeiden käyttö edellyttää lääkärin ohjausta
19.3.2026
Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.
Meillä on suuri hoitovelka lihavuuden hoidossa, eikä epäasiallinen lihavuuslääkkeiden määrääminen helpota sitä.
Lihavuuslääkäreinä olemme huolissamme lihavuuslääkkeiden määräämisestä ilman asianmukaista lääketieteellistä alkuhaastattelua, tutkimuksia ja seurantaa. Lihavuuslääkkeet ovat osa hoitoa, mutta ne eivät yksin riitä monitekijäisen sairauden hallintaan. Tutkimusnäyttö osoittaa, että hoidon teho ja turvallisuus edellyttävät lääkärin ohjausta, annostuksen seurantaa sekä kokonaisvaltaista hoitomallia. Ilman näitä lääkehoito ei täytä hyvän hoidon kriteerejä.
Ilman säännöllistä lääketieteellistä seurantaa potilasturvallisuus voi vaarantua. Haittavaikutukset voivat jäädä tunnistamatta, ja esimerkiksi vajaaravitsemuksen kehittymisen riski voi lisääntyä. Vajaaravitsemus voi johtaa muun muassa lihaskatoon, vitamiinipuutoksiin, anemiaan ja osteoporoosiin.
Pelkkään lääkehoitoon nojaava painonhallinta voi myös vaikeuttaa tervettä ruokasuhdetta, erityisesti ilman psykososiaalista tukea.
Ilman elintapamuutosten tukemista painonhallinta jää usein lyhytaikaiseksi. Tutkimusten mukaan paino palautuu herkästi lääkehoidon päättyessä, mikäli muita hoitomuotoja ei ole ollut osana hoitoa. Hoidon tuleekin perustua pitkäkestoiseen, suunnitelmallisesti seurattuun hoitosuhteeseen, jossa korostuvat empaattinen vuorovaikutus, jaettu päätöksenteko ja moniammatillinen yhteistyö.
Elintapahoito ja hoidon seuranta on aina mukana lihavuuden lääkehoidossa.
Kristiina Makkonen
lääketieteen lisensiaatti
toiminnanjohtaja
Mari-Liis Kalima
lääketieteen lisensiaatti
hallituksen jäsen
Suomen lihavuuslääkäriyhdistys
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011888367.html